Muistan isä huusi oikeuttaan   Noki kasvoillaan   Perhe pyysi leivänpalaa   Hieman pahoillaan   Poika vasten tiiliseinää jotain raaputtaa   Siellä mistä tulen reppu selkää kutittaa       Ilta alkaa kaupungissa vasten tahtoaan   Rakkaudesta ihmiset ei ole pahoillaan   Käsi lyödään käteen niin kai tekee ihmiset   Kehdostani muistan antamani lupauksen       kertosäe:   Tupakkatien päässä ihmiset laulaa   Täällä alussa vain huhuilee perkeleet   Poika vasten tiiliseinää jotain raaputtaa   Linkkuveitsen terä kiiltää tiellä tupakan       Muistan kuinka jossain nousi leija korkeuksiin   Isältäni pyysin ota leija kaunis kii   Katseista mä tiesin ollaan liian kaukana   Tupakkatien asukkaat voivat vain katsella       Ilta saa jo tulla vaikkei sitä huomaakaan   Tupakkatien asukkaat jo käyvät nukkumaan   Poika vasten tiiliseinää taittuu kumaraan,   kun leija nousee taivaan sineen sen joskus omistaa       kertosäe