Kello 4.53   Auringon ensisäteet nousee   Ja sun kasvot valaisee   Olet vielä vierelläni   Et unta ollutkaan       Katselen sua ihan hiljaa   Kosken kasvojasi salaa   Sä mulle hymyilet   Et vielä avaa silmiäsi   Vedät mut viereesi       Savuna ei ilmaan haihdu tää unelma   Pidän susta kiinni enkä irrota   Kiellettyä tää on, sen tietää kumpikin   Mutta tehtyä ei enää saa takaisin       Mä pieneen kolahdukseen herään   Kun lattialta vaatteet keräät   Sun täytyy lähteä   Kello käy jo yhdeksää   Tätä kotona saat selittää       Tulet vielä vierelleni   Suutelet mua sitten lähdet   Vedät oven kiinni/tiedän että vielä palaat   Luokseni uudestaan.      Savuna ei ilmaan haihdu tää unelma...