Liekeissä tuuli on ympärillä    Painon tunteena se tulee taas    Piilossa leiki kuollutta, väistä katsetta    Ja kumarra       Kiinni kun jää, niin uppoo syvään    Kahden tilan saumaan eikä voi hengittää       Niin kuin varjona ilman hahmoa    Josta kasvonsa vois tuntee    Kadotettuna valon juurella    Jossa tikkaat loppuu kesken       Valon, valon, valon, valon, valon juureen       Kupeiden kutsun synnyttäneen    Kuvan haudalle jään makaamaan    Piilossa kaikilta tunteilta, oikeilta lauseilta    Kuin aaveena       Kädet irtoaa ja luisun ojaan    Pukeudun mun syntiin, kannan harteillani       Liekeissä ilma keuhkoissa    Kosketa mielessä nukkuja