Kahvilassa sama aika ja paikka
Vilkuilet taas sivuilles ettei kukaan nää
Hän
Ne painoi sun kasvos maahan et voi tehdä mitään
Käsiraudat
Helvetin kuuma päivä
Pistää ja surisee
Kohta taas kaksitoista
Jos nu
Jätit oven auki
jotta astun sisään
ja sä olet kaunis
katseesi houkut
Kaikki kurkkuun kumotut määrät
eivät tuo kai sinua takaisin
ne puudu
Kaikki mihin luotin sortuu alas
Aika menettää merkityksensä
Vain tuska jää,
Tuli on irti
aivot palaa
Mä varoitan sua
ei enää yhtään lähem
Kun mua taas masentaa en öisin unta saa
pyörin sängyssä levottomana
Kerro, kerro mulle salaisuutesi
Josta vanhemmat ennen varoitti
Kauan sitten kado
Nämä seinät ovat korkeita
ikkunoissa kaltereita
auringon häivähdy
Tämä tunne valtaa minut aamuisin
Tämä tunne tulee joka yö
Paniik
Voisitko koskettaa palvaa miestäsi raunoilla?
Voisitko koskettaa sateen mä
Nyt kaikki on liian myöhäistä
Ja mä etsin sua kaikkialta
En kuitenkaan
Kun tuuli tarttuu vaatteisiin
Tunnen eläväni kuljen eteenpäin, kuljen e
Kirjoitan sulle runon joka päivä
joo, mä tiedän tää on ensimm�
» More on Varjo