Taas mä hiljaa kuuntelin   Takki päällä tietenkin   Ilman syytä vaikenin   Niin kuin aina      Sä puhut hillopurkeista   Joskus minkkiturkeista   Ja sua ei yhtään huoleta   Se asuntolaina      Mä tiedä en määrää mun päivien   Ne kuin siivillä liitäen lentää   Mä siedän sen, vaikka aina mä voita en   Olen toiseksi viimeinen sentään      Se ehkä kaiken laukaisee   Kun auton oven aukaisee   Ja ajaa paikkaan kaukaiseen   Aavalla suolla      Sitä muut ei ymmärrä   Kun suuren hädän hetkellä   Mä ex-vaimon mielestä   Sietäisin kuolla      Mä tiedä en määrää mun päivien   Ne kuin siivillä liitäen lentää   Mä siedän sen, vaikka aina mä voita en   Olen toiseksi viimeinen sentään      Ja vaikka hyvää tarkoittaa   Ystävät pois karkottaa   Ja kun en kiinni mistään saa   Maahan kaadun      Silti mitään muuttais en   Elän vain kuin ihminen   Ja vaelluksen maallisen   Jälkeen maadun