Juuriaan häpeävä maa, luojaansa pelkäävä jumala   on puhtaaksi raiskattu   paljaaksi poltettu   tylsällä veitsellä luuhun asti nyljetty      Juuriaan häpeävä maa, luojaansa pelkäävä jumala   jonka kauneus on katoavaa   tuhkan alle pakenevaa   tämän maailman kasvot on maalattava uudestaan      Kun maa vielä minut kantaa sytyttelen kynttilöitä   pesen pääni liekilläsi, hyvästelen kipinöitä   minä olen täällä, jatka sinä kulkuasi   näe unta huomisesta Pedon varjo kannoillasi      Kuka se syntyikään sarvet päässä   kuka se siivet lahjaksi sai   kuka se kehtaa silmänsä peittää   itse jos lastansa nyrkillä nai   vain Kuolema meidät armahtaa   ei jeesus, Perkele tai maa      Juuriaan häpeävä maa, luojaansa pelkäävä jumala   on puhtaaksi raiskattu   paljaaksi poltettu   tylsällä veitsellä luuhun asti nyljetty      Juuriaan häpeävä maa, luojaansa pelkäävä jumala   jonka kauneus on katoavaa   tuhkan alle pakenevaa   tämän maailman kasvot on maalattava uudestaan