Leinikit auringon säteiden oikaisevat vartensa aamuun   nuokkuen ylle horisontin kuin notkistavat kaarikaulansa   villijoutsenvalkolumpeet jotka terälehväsiipineen   johdejuovaa kirkkauden sillan lipuvat unelmiensa seimeen      Varjojen virrasta   valoon virittyneet linnut   jo erottuvat loistollaan   päivän tuoden sulissaan      Aavan välkehtivän pilkesillalla puhkeavat lauluun surulliseen   lootuslinnut pisarat vierien hämärää hyvästellessään   kunnes viimein hiljaa noruvat   sarastekaikuina uniin lapsien      Varjojen virrasta   valoon virittyneet linnut   jo erottuvat loistollaan   päivän luoden laulullaan      herää      Varjojen virrasta   valoon virittyneet linnut   jo erottuvat loistollaan   päivän tuoden sulissaan      Hortoillen kuin suolaraekipinä särjetyllä lasilla veen   pohjoistuulen joiku kaihojen   puhkoo tiensä ilman kuumenneen lailla väreilevään   sydämeen