Käteni vapisevat hiljaa   hautaan niihin kasvoni   pellolla vierasta on viljaa   ei kelpaa leivän juureksi   se maahan poljetaan   koitan nostaa tähkäpäätä   sillä juurtua en voi   en enää odottaa voi täältä   mitään parempaa vaan pois   on pakko lähteä      Kuinka kauan vielä täytyy   kuinka kauan vielä täytyy taivaltaa   ennen kuin päivät täällä täyttyy   ei liene toisistamme toista tukemaan      Metsän varjo täyttää pellon   kuu kutsuu leikkiin petoja   he ovat teroittaneet seipäät   ne käyvät suden hampaista   eivät säästä minua      Kuinka kauan vielä täytyy   kuinka kauan vielä täytyy taivaltaa   ennen kuin päivät täällä täyttyy   ei liene toisistamme toista tukemaan      ei ole mitään aikaa, ei ole mitään paikkaa   ei ole mitään tilaa missä rakentaa   susi ihmisessä on herättyään loputon   eikä ihmistä voi koskaan rakastaa   ei susi ihmistä voi koskaan rakastaa