k?til? kehaisi ensisynnytt?j??,potra poikalapsi m?tk?hti maailmaan:kiljuvat kuusi kiloa.ja niin, niinp? niin,ensi kerran niin pudottiin.ja matkalla kehtoontai tuonen lehtoon,miten vaan,me pudotaan....tarhoihin, kouluihin ja virastok?yt?viin.poikapolo ?idilt??n pyysi niin:"emo, minut s??st?, pahasta p??st?!"ja niinp? jotoistamiseen pudottiin, oi!?iti vapisevaa varsaansasyleili,t?yt?isi lankulta tyhjyyteen, lauloi:alassy?ksy alkoi nyt,siit? kukaan ei kiinni ota.on hyv? haltijatar hylj?nnyt meid?t,ja Luoja antanut pudota.siis veli pysy vaiti vaan,silmiin pimeytt?kin tuijotakun kutsuu urheita uhrejaanh?n joka antoi meid?n pudota.meid?n on annettu pudota"Luojan pikku piipert?j?t putoavatsy?den, juoden, itkien, iloitenmenev?t, lis??ntyv?t,t?ytt?v?t taivaat ja maat.kunnes joskus jokaista vuorollaantullaan kutsumaan:unessa y?ll?tarkoin yksityiskohdin kerrotaan,miss? ja milloin kutakin odotetaan...alassy?ksy jatkuu nyt...eik? t?h?n leikkiin l?hde kysyttyn? keist?kukaan,omille harharetkilleen jokainen vain viskataanmukaan...ja jonain aamuna h?n pakkaa laukkunsa,astuu autoonsa, ja ties minne ajaa....suuren mets?n taa, miss? autio maakraatteria valtavaa ymp?r?i. sen reunallah?n riisuu takkinsa, h?n riisuu paitansa,housut, keng?t, hattunsakin nyt unohtaa,sulkee silm?ns? ja luottaen onneensakuilun syvyyksiin h?n sukeltaa:putoaa minuutin, putoaa toisenkin,putoaa pumpuliin, ollen perill? kai.silloin h?m?r?st? esiin hymyilev? hahmoastuu, kysyy: "milt? tuntui?ei hullumpaa, vai?"