Muistatko kuten minä vai muistatko toisin:   kuolleiden koivujen puisto   peilit tyhjissä huoneissa      Tunsitko kuten minä vai tunsitko toisin:   luhistuneen patsaan anova katse taivaalle      Näitkö sen kuin minä   vai näitkö toisin aivan:   vaeltavat linnut   jotka nukkuu taivaalla      Uskoitko kuin minä, itseesi uskoitko:   vartalon verhottuun kaareen   silmän syvyyteen      Chorus:   On suihkulähde kuivunut    ja oksat sen yllä kuolleet   laa-laa-laa-laa-laa-laa-laa-laa-laa   laa-laa-laa-laa-laa-laa-laa   laa-laa      Olitko siellä kanssani   olinko sittenkin yksin:   kolean keskipäivän kujat, harmaaksi kalkitut      Oliko samaa sinun pelkosi   vai jotain outoa, omaasi:   sotilaitten askeleet   huudot, kirveltävä savu      Ja ikkunassa hahmo   ehkä sinun hahmosi:   kääntymässä pois   kenties kieltäen kaiken      Kuuntelitko ne huudot   vai suljitko korvasi   yö kun kuljetti pois kaiken väen kuin omakseen      Chorus      Haistoitko kummat kukat vai olitko turtunut   ammuttu vanha Aleksei, tuoliinsa köytetty      Loputtomat torit kuljitko samoin risaisin kengin   tyhjät aukiot, märät roikkuvat julisteet      Oliko sylini lämmin   vai viluasiko värisit   vanhan plataanin varjo   kirje kadonneelta veljeltä      Ja leivän kuiva kuori, tunsitko, oli suloinen   neljännen päivän aamuna   oli haudat vielä tyhjät      Chorus      Itkitkö samaa surua   vai oliko sinulla omasi   kielletty nauru ja rakkaus, joku yksinäinen lapsuus      Ja samako hiljaisuus piiritti   vai kuulitko sävelmän jonkin   kevätpäivän loistossa yllä kuolevan kaupungin      Annoitko saman lupauksen   vallassa saman näyn   korkealta ja raskaana satavan uhman ja kaipauksen      Karkasitko kuten sovittiin   tänne kauas, tähän paikkaan   tyhjän kirkon torni hauras, juna tuoko sinua      On suihkulähde kuivunut   ja oksat sen yllä kuolleet   onko henkesi tulessa vielä   ja tulemme yhtä liekkiä, liekkiä...