Tuulikaapin lattialla lojuu lenkkareita    Ja leikkiauto muovinen    Isovanhemmilleen poika lähetettiin yöksi    On talo hiljainen    Olohuoneen nahkakalustolla nainen istuu    Juhlavaatteissaan    Ottaa korkokengät pois ja sormenpäällään pyyhkii    Kyyneleen poskeltaan       Makuuhuoneen pimennossa mies kiroillen kiskoo    Kravattia kaulastaan    Juhlissa hymyiltiin kyllä    Ja kun kotiin päästiin    Alettiin huutamaan       Ja nyt sanat sinkoilevat kuin kivet ikkunaan    Ulkopuolella muu maailma on käynyt nukkumaan       Tänä yönä lumi muuttaa mustan valkoiseksi    Maiseman puhdistaa    Tänä yönä pilviverho väistyy hetkiseksi    Ja taivaan kirkastaa    Aina vaan    Uudestaan    He kyyneleet kuivaavat toisiltaan    Heidät on tarkoitettu toisillensa    Heidät on tarkoitettu toisillensa       Nainen murtumassa on    Hän ei kestä enää    Tiliä tehty koko yö    Nousee sohvalta ja miestään avokämmenellä    Kaikin voimin lyö    Mies ei puolustaudu lainkaan    Ottaa iskun vastaan    Hieman horjahtaa    Hän tietää ansainneensa lyönnin tuhatkertaisesti       Hiljalleen huone täyttyy valosta ja aamu koittaa    He selvisivät huomiseen    Nainen tarttuu miehen ojentamaan käteen niin kuin    Pelastusrenkaaseen       Taistelun tauottua sotatantereella jälkeenpäin    Kaksi haavoitettua soturia makaa sylikkäin       Tänä yönä lumi muuttaa mustan valkoiseksi    Maiseman puhdistaa    Tänä yönä pilviverho väistyy hetkiseksi    Ja taivaan kirkastaa    Aina vaan    Uudestaan    He kyyneleet kuivaavat toisiltaan    Heidät on tarkoitettu toisillensa    Heidät on tarkoitettu toisillensa